Toimintasuunnitelma kohti digitaitojen vahvistamista

Digitaitojen vahvistaminen -koulutus suunniteltiin yhdeksään tapaamiskertaan. Ensimmäisellä kerralla esittäydyttiin, tehtiin alkukartoitus ja tutustuttiin opiskeluvälineisiin. Toisella ja kolmannella kerralla käytiin läpi etävuorovaikutusta, etänä opiskelua ja tietokoneen käytön perusteita sekä yleisiä ohjelmia. Neljännellä kerralla painotettiin CV:n ja työhakemuksen tekemistä. Viidennellä kerralla pureuduttiin sosiaaliseen mediaan ja erilaisiin sovelluksiin kommunikaation tukena. Kuudennella ja seitsemännellä kerralla ohjelma rakentui opiskelijoiden toiveisiin, joka tehtiin ensimmäisellä tunnilla koulutuksen tarpeista. Kahdeksannella ja yhdeksännellä kerralla tutustuttiin opiskelupaikan hakuun ja Opintopolku -verkkosivustoon sekä työnhakuun sähköisesti.

Koulutuskokonaisuuden tärkeimpänä oppina maahanmuuttajataustaiset naiset pitivät Opetushallituksen luomaan Opintopolku-verkkopalveluun tutustumista. Verkkosivun tarkoituksena oli tarjota tietoa perusopetuksen jälkeisen koulutuksen koulutuksista sekä tutkintoon johtavista koulutuksista. Koulutuksessa keskityimme koulutustarjonnan hakuprosessiin. Erityisesti naisia kiinnosti lähihoitajan tutkinto, koska he olivat suorittaneet pohjakoulutuksena peruskouluun.

Opintopolulla haastavaa navigoida suomeksi

Opintopolun verkkosivut olivat suomenkielisiä, mutta palvelua oli myös mahdollista saada ruotsin ja englannin kielellä. Hankkeeseen osallistuneiden maahanmuuttajataustaisten naisten koulutus tapahtui suomen kielellä, joten verkkosivun käännöstä ei tarvittu. Luokassa meillä oli tulkkauksen opiskelijoita, jotka avustivat puheen ymmärtämisessä.

Ongelmaksi kuitenkin nousi verkkosivun runsas materiaalitulva ja sivuilla navigoiminen. Maahanmuuttajataustaisten naisten oli vaikea edetä nopealla tahdilla. Koulutuksessa jouduttiin useasti kertaamaan, mistä löydät koulutustarjonnan ja miten Opintopolun kautta koulutuksiin hakeutuminen tapahtuu. Kertauksen jälkeen useasti kysyttiin, ymmärsivätkö naiset koulutuksen sisältöä ja etenemistä. Naiset kertoivat ymmärtävänsä verkkosivun sisällön, mutta todellisuudessa ymmärtäminen oli heikkoa. Tämä näkyi siinä, ettei navigoiminen itsenäisesti Opintopolku -verkkosivuilla onnistunut.

Koulutuksen yhteydessä todettiin, että maahanmuuttajan suomen kielen taito täytyy olla hyvä, jotta navigoiminen opintopolussa itsenäisesti onnistuu. Jokaisella hankkeen koulutuksiin osallistuneelle naisella oli halu kouluttautua lisää ja päästä myöhemmin työelämään. Digitaitojen ja suomen kielen osaamisen puutteiden vuoksi tiedon etsiminen suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja kaikista sen tarjoamista mahdollisuuksista koettiin kuitenkin hankalaksi.

Minäpystyvyyttä digitaalisella osaamisella

Alhaalla yhden koulutukseen osallistujan ajatuksia koulutukseen osallistumisesta ja siitä, kuinka pelko meinasi viedä vallan digin ja suomen kielen opiskelusta.

”Digi kuulosti liian haasteelliselta ja pelotti alkuun. Eihän minulla ollut edes tietokonetta. En antanut pelolleni tilaa ja ilmoittauduin koulutukseen keväällä 2022. Ajattelin, että luotan itseeni ja tunteeseeni, että onnistun oppimaan suomen kieltä ja vahvistamaan digitaalisia taitojani. Olin positiivisesti yllättynyt, kun astuin luokkatilaan. Meitä maahanmuuttajataustaisia naisia oli saapunut koulutukseen useampi. Jännitykseni unohtui saman tien ja innostus koulutukseen kasvoi. ”

Digillä opin portaille -hankkeen avulla maahanmuuttajataustaisten naisten minäpystyvyyden tunnetta vahvistettiin hyödyntämällä digitaalisia välineitä opetuksen tukena, jotta opinnoissa pärjääminen, itseohjautuvuus, itsenäinen opiskelu ja etäopiskelutaidot lisääntyisivät.

Kirjoittaja:

Hanna-Leena Huttunen, Diakin terveysalan lehtori.