Digitaalisuus muuttaa nykysuomea

Havahduimme Digillä opin portaille -hankkeen suomen kielen tunnilla miettimään, kuinka paljon kieli onkaan digitalisaation myötä muuttunut. Ihanan reipas ja energinen opetusharjoittelijamme innosti ryhmän opiskelijoita keksimään lause-esimerkkejä digiin ja tietotekniikkaan liittyvistä sanoista. Sanojen tuli olla verbityyppiä 4. Kaiken lisäksi verbissä tuli olla tavunrajainen ks-yhtymä.

”Faksata? Ei, mikä olisi parempi? Miksata?”

Ei paras mahdollinen sekään, mutta ”sekoittaa” oli sentään helpompi selittää kuin ”lähettää faksi”, jota kukaan ei enää käytä ja jota opiskelijat eivät sananakaan tunnistaneet.

Saman verbityypin kohdalla eteen tuli verbi ladata ja siihen yhdistettävä tuiki tavallinen akku. Miten selittää niiden merkitykset ummikoille? Kädessä oli älypuhelin, josta akkua voisi näyttää miimikoiden takakannen poistoa, mutta eihän se onnistunut, koska nykypuhelimissa akku on sisäänrakennettu, kantta ei saa irti eikä pelkkä puhelimen taustan osoitteleminen riitä sanan selittämiseen.

Digikieli avautuu englannin kielen osaajalle

Digikieleen on otettu paljon sanoja englannin kielestä, mikä helpottaa sanojen selittämistä, mikäli läsnäolijat osaavat englantia. Syksyllä 2022 aloittaneessa Digillä opin portaalle -ryhmässä näin ei ollut. Siksi mukana olleet tulkkausharjoittelijat olivat korvaamattomia: miten muuten selittäisimme sanoja, kuten ”Wi-Fi” tai ”wlan”, jos opiskelijoiden kielitaito on alkeissa ja sanojen perimmäinen merkitys meille suomen kielen opettajillekin vaativa?

Aivoja on tosiaan haastettu, ei pelkästään opiskelijoiden, vaan myös opettajien. Kurssin puolivälin tienoilla mietimme, onko oikea muoto ”bloggaaja” vai ”blogaaja” *) – kuka muu tuollaisen pohdiskelustakin innostuisi kuin suomen kielen opettajien tiimi? Samalla kun digitaitoja on opetettu maahanmuuttajanaisten ryhmälle selkeällä suomen kielellä, paatuneet suomen kielen opettajatkin ovat oppineet lisää digitalisaation muokkaamaa nykysuomea.

*) Vastaus heille, joita asia kiinnostaa: molemmat ovat käytössä, joskin bloggaaja on parempi ja suositellumpi muoto. Muita hyväksyttäviä muotoja ovat blogisti, blogin kirjoittaja ja bloggari.

Kirjoittaja: 

Heidi Silvan

Kirjoittaja on Diakin suomen kielen ja viestinnän lehtori, joka toimii Digillä opin portaille -hankkeessa suomen kielen asiantuntijana.