Siirry sisältöön

”Kieli on valtaa” ja muita oppeja koulutuksesta monikulttuurista ohjaustyötä tekeville 

Monikulttuuritaustaiset naiset kerääntyneenä kannettavan tietokoneen äärelle pöydän ympärille.

Digillä opin portaille -hankkeessa järjestettiin syksyllä 2022 koulutusta myös monikulttuurista ohjaustyötä tekeville ammattilaisille. Ensimmäinen ammattilaisille suunnattu koulutuspäivä toteutettiin lähitapaamisena Diakin ja SDO:n kampuksella Oulussa.

Simulaatiota ja selkokielen periaatteita

Koulutus alkoi asioimistulkkauksen opiskelijoiden valmistelemalla simulaatiolla. Ohjaustyötä tekevät ammattilaiset hyppäsivätkin hetkeksi ohjattaviksi, ja tällä kerralla vielä itselleen vieraalla kielellä! Opiskelijat olivat tallentaneet kolme lyhyttä venäjänkielistä opastusta sähköpostitilin luomiseen. Yhdessä tehtiin havaintoja, miten viestin välittymistä voi tukea, jos yhteistä kieltä ei ole. Lisäksi kävimme yhdessä läpi, mitä tulee ottaa huomioon, jos ohjaus järjestetään etäyhteyksien kautta.  

Simulaatio johdatti tarkastelemaan, mikä on kielitietoisuuden merkitys, kun tehdään monikulttuurista ohjaustyötä. Kielitietoinen ohjaus tarkoittaa muun muassa selkokielen käyttämistä silloin, kun vuorovaikutuskumppani vasta opettelee suomen kieltä. Kävimme koulutuksessa läpi selkokielisen vuorovaikutuksen periaatteita ja testasimme selkokielikorvaamme leikkimielisellä Kahoot-visalla.  

Lopuksi osallistujat pääsivät pelaamaan digitaalista peliä, jossa tehtävänä oli järjestää koulutusta monikulttuuriselle ryhmälle. Koulutuksen järjestämisessä tuli huomioida monia tekijöitä eikä yllättäviltä haasteiltakaan vältytty. Osallistujat ratkaisivat pelin pareittain tai kolmen hengen ryhmissä ja paras joukkue palkittiin. Voitto ei kuitenkaan tässä pelissä ollut tärkeintä vaan yhteinen keskustelu, mitä pelin lomassa käytiin.  

Yhteinen keskustelu jatkui vielä verkossa Howspace-ympäristössä ja toisessa tapaamisessa, joka järjestettiin etänä Zoomissa. Jälkimmäisessä tapaamisessa pohdittiin, miten työelämän monikulttuuristumista voitaisiin tukea niin, että polku työelämään olisi kaikille mahdollisimman tasainen ja että työelämässä osattaisiin huomioida moninainen tekijäjoukko.  

Terveydenhoitoalan työntekijöiden monikulttuurisuudesta puhui Hoiwa Oy:n toimitusjohtaja Fadumo Ali. Sen jälkeen asioimistulkkauksen opiskelija Samira El Faouki esitteli alustavia tuloksia hänen ja Sakineh Amirin opinnäytetyöstä, jossa he ovat selvittäneet maahanmuuttajataustaisten naisten kokemuksia työllistymistä estävistä ja edistävistä tekijöistä. Iltapäivän puheenvuorojen aikana korostui, että jokaisen elämäntarina on omanlaisensa ja myös polut työelämään ovat omanlaisiaan. Ihan jokainen ansaitsee tulla kohdatuksi yksilönä ja jokainen ansaitsee mahdollisuuden näyttää osaamisensa työelämässä. 

Etäohjauksen monet mahdollisuudet

Aivan lopuksi jakauduttiin vielä pienryhmiin pohtimaan etäohjauksen uhkia ja mahdollisuuksia. Pohdiskelun tuloksia kerättiin Flinga-alustalle. Montaa asiaa oli tarkasteltu sekä uhkan että mahdollisuuden näkökulmasta. Etäohjaus esimerkiksi vaatii ohjattavalta digitaitoja mutta toisaalta antaa mahdollisuuden niiden kehittämiseen. Etäohjaukseen voi olla helppo osallistua, kun ei tarvitse liikkua kotoa eikä järjestää lastenhoitoa, mutta toisaalta kotona voi olla vaikea keskittyä ohjaukseen, jos ympärillä on touhua ja hälinää. Tulevaisuudessa etäohjauskäytänteitä voidaan varmasti kehittää edelleen ja hyödyntää etäohjauksen suomia mahdollisuuksia paremmin. Parasta olisi, jos voidaan tarjota tarpeen mukaan etäohjausta tai kasvokkain tapahtuvaa ohjausta.  

Osallistujilta kerättiin palautetta koulutuksesta ja sen mukaan koulutuksen sisältöihin ja toteutukseen oltiin tyytyväisiä. Kolme neljäsosaa palautekyselyyn vastanneista oli antanut koulutuksen kokonaistyytyväisyyteen korkeimman mahdollisimman arvosanan ja yksi neljäsosaa toiseksi korkeimman. Aiheen parissa jatketaan jälleen ensi keväänä, tervetuloa mukaan!  


Kirjoittaja:

Katri Huovinen, suomen kielen ja viestinnän lehtori


Digillä opin portaille -hanketta hallinnoi Diakonia-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana on Suomen Diakoniaopisto. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta.