Käyttäjälähtöinen suunnittelu mahdollistaa kulttuurisen saavutettavuuden 

Saavutettavuuskriteerit perustuvat lainsäädäntöön

Saavutettavuudella tarkoitetaan periaatteita ja tekniikoita, joita on noudatettava digitaalisten palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä, ylläpidossa ja päivittämisessä, jotta ne olisivat paremmin käyttäjien saavutettavissa (Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta 306/2019, 1. luku, 2 §, 4). Lain mukaan palveluntarjoajan on varmistettava digitaalisten palvelujensa havaittavuus ja ymmärrettävyys sekä käyttöliittymien ja navigoinnin hallittavuus ja toimintavarmuus saavutettavuusvaatimusten mukaisesti (Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta 306/2019, 3. luku, 7 §).  

Ymmärrettävä ohjeistus on osa saavutettavuutta

Kulttuurisesti saavutettava verkkosivusto edellyttää ymmärrettävää kieltä sekä kulttuuritietoista graafista suunnittelua (ks. Dianoff 2016, Hyvönen 2011, Kalliomaa 2008). Kulttuureja voidaan tarkastella monen ulottuvuuden kautta, joita ovat mm. individualismi ja kollektivismi, valtaetäisyys, maskuliinisuus ja feminiinisyys (Hofstede & Hofstede 2005).  

Opetustyössä kulttuurinen saavutettavuus tarkoittaa kulttuuritekijöiden huomioimista tehtävänannossa. Jos esimerkiksi suuren valtaetäisyyden, kollektiivisesta kulttuurista tulleelle henkilölle sanotaan tehtävänanto sinä-muodossa, on mahdollista, että opiskelija tulkitsee oman kulttuurinsa valtaetäisyyskäsityksen perusteella opettajan antaman tehtävänannon kirjaimellisesti käskynä.  

Myös sanojen monimerkityksisyyteen kannattaa kiinnittää huomiota, etenkin jos verkkosivuista ei ole olemassa eri kieliversioita ja opiskelija kääntää tehtävänannot omalle äidinkielelleen automaattisella konekäännösohjelmalla.  Esimerkiksi suomenkielinen sana kuusi voi aiheuttaa tulkintaongelmia vieraskieliselle, koska termi kuusi on polyseminen ja tarkoittaa havupuuta ja numeroa (ks. Tieteen termipankki 12.12.2022). Oppimisympäristöistä Moodlella on omia kieliversioita, mutta konekäännettynä esimerkiksi englanniksi, tehtävänannot kääntyvät virheellisesti. 

Kulttuuritietoisuus vaikuttaa verkkosivujen värivalintoihin

Kulttuuritietoisuus vaikuttaa verkkosivujen värivalintoihin ja esimerkiksi kansainväliset yritykset voivat mukauttaa verkkosivujensa värimaailmaa maakohtaisesti. Esimerkiksi McDonald’s käyttää amerikkalaisilla kotisivuillaan runsaasti keltaista väriä ja vain vähän punaista, mutta yrityksen japanilaisilla verkkosivuilla asia on päinvastoin. Tämä johtuu siitä, että länsimaissa keltainen väri yhdistetään iloisuuteen ja nautintoon, mutta Itä-Aasiassa keltainen väri symbolisoi pyhyyttä ja punainen väri elinvoimaa, hyvää onnea ja vaurautta (Bogus 2020).   

Kulttuurinen saavutettavuus on kulttuurienvälistä viestintää

Kulttuurinen saavutettavuus oppimisympäristöksi tarkoitetulla verkkosivulla koostuu teknisen saavutettavuuden lisäksi kulttuurisensitiivisestä graafisesta suunnittelusta, jossa värien merkitystä hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla luettavuudesta tinkimättä. Tehtävänantojen kielellisellä selkeydellä ilmaisemme suomalaisen kulttuurin parhaat puolet ja mahdollistamme dialogin kahden kulttuurin välillä. 

Lähteet: 

Bogus, Courtney (2020). UX/UI Design across cultures -USA & Japan. Grio. Saatavilla:  https://blog.grio.com/2020/06/uxui-design-across-cultures-usa-japan.html (12.12.2022). 

Dianoff, K. (2016). Miten suunnitella verkkosivut kansainvälisille markkinoille: – Kohdemaana Japani. Oulun ammattikorkeakoulu. 

Hofstede, G., & Hofstede, G. J. (2005). Organisationer och kulturer (2. uppl.). Studentlitteratur. 

Hyvönen, E. (2011). Kulttuuritietoisuus graafisessa muotoilussa: Tarkastelussa Espanja. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. 

Kalliomaa, T. (2008). Kiinalaisille valkoinen on kuoleman väri. Kulttuuritaustan vaikutus verkkosivujen suunnitteluun. Pro gradu- tutkielma. Vaasan yliopisto.  

Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (306/2019) 

Tieteen termipankki 03.11.2022, Kielitiede:polysemia 

Elina Perälä

Kirjoittaja työskenteli joulukuuhun 2022 saakka Suomen Diakoniaopistossa Digillä opin portaille -hankkeen tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijana ja on kiinnostunut nykyaikaisen tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä maahanmuuttajien monikielisessä digiopetuksessa.