Siirry sisältöön

Digillä opin portaille: Etätulkkauksen ja läsnäolotulkkauksen haasteita ja riemua tulkkiharjoittelijan näkökulmasta 

Kuvituskuva

Olen Olga ja olen toisen vuoden asioimistulkkiopiskelija. Työkieleni ovat suomi ja venäjä. Olen kiitollinen, että olen saanut mahdollisuuden olla harjoittelijana mukana Digillä opin portaille -hankkeessa. Diakonia-ammattikorkeakoulussa asioimistulkkiopiskelijat voivat suorittaa opintoihin kuuluvan harjoittelun myös ammattikorkeakoulun omissa hankkeissa. Minusta hankkeessa suoritettu harjoittelu oli arvokas kokemus, sillä pääsin tekemään monipuolisesti erilaisia tehtäviä tavallisiin harjoitteluihin verrattuna. Digillä opin portaille -hankkeessa tulkkiopiskelijat ovat toimineet muun muassa tulkkeina, kääntäjinä, omakielisinä ohjaajina ja koulutusmateriaalin suunnittelijoina. 

Harjoittelussa työtehtävien kirjo oli niin laaja, että jossain vaiheessa pelkäsin, että tulkkauksia varten ei olisi aikaa, mutta loppujen lopuksi olen tehnyt aika paljon sekä etä- että läsnäolotulkkausta. 

Etätulkkausta olen tehnyt kuitenkin paljon enemmän. Suurin osa toimeksiannoista oli koulutuksen tulkkausta, jolloin paikan päällä Oulussa oli opiskelijoita ja opettajia. Joskus opettajat ovat myös osallistuneet koulutukseen etäyhteydellä.  

Kokemuksia etätulkkauksesta 

 Etätulkkauksella epäilemättä on hyviä puolia! Ensinnäkin se on joustavaa ja se säästää tulkkien ja tulkkauksen tilaajan aikaa. Lisäksi sitä on mahdollista toteuttaa ihan missä vain. Esimerkiksi itse asun Lahdessa ja matkustaminen Ouluun asti on kallista ja aikaa vievää. Monta kertaa etätulkkauksen jälkeen olen voinut heti lähteä asioille tai jatkaa päivääni koulutehtävien parissa. Etätulkkauksessa tulkin on myös helppo käyttää nettiä avuksi ja etsiä tuntemattomia sanoja tarvittaessa. 

Etätulkkauksessa on tietysti omia haasteitakin. Etätulkkaus on monimutkaisempaa ja stressaavampaa. Kun tulkki on toisessa paikassa, hän ei tiedä, minkälainen tunnelma on paikan päällä. Kuva luokasta, joka näkyy tietokoneen ruudussa, on todella pieni. Kun ihmisiä on useita, on vaikeaa tarkkailla esimerkiksi puheenvuorojen järjestystä tai aistia, mitä opiskelijat ymmärtävät ja milloin on tarvetta tulkkaukselle. 

Tekniset ongelmat etätulkkauksen aikana olivat yleisiä, esimerkiksi hidas netti, viive tai taustamelu. Välillä luokan mikrofoni ei ollut hyvä tai paikan päällä oli meluisaa, että oli haastavaa kuulla opettajien ja opiskelijoiden puhetta. Jabra-kaiutin-mikrofonin käyttö paikan päällä paransi äänenlaatua huomattavasti ja vähensi taustamelun vaikutusta. Kaiken kaikkiaan, keskittymisvaikeuksien lisäksi, etätulkkaus lisää vieraantumisen tunnetta ja vähentää interaktiivisuutta.  

Läsnä tulkin on helpompi havaita tilannetta ja olla siinä osallisena 

Harjoittelun aikana olen kokenut myös läsnäolotulkkauksen parhaita puolia. Kun tulkki on läsnä paikan päällä, hän pystyy heti näkemään oman tulkkauksen tuloksia sekä pystyy reagoimaan, jos havaitsee puutteita omassa tulkkauksessaan. Hän huomaa, että onnistunut tulkkaus auttaa opiskelijoita ymmärtämään käsiteltävän asian. Tulkki selkeästi näkee, kuka puhuu, kenen vuoro on seuraavaksi ja pysty esittämään tarkentavia kysymyksiä helpommin, jos tilanne sitä vaatii. Tulkki pystyy vaikuttamaan puheenvuorojen pituuteen, kun etätulkkauksessa se on vaikeampaa. Jos joku opiskelijoista tarvitsee yksilötulkkausta, niin sellaista on helpompaa ja yksinkertaisempaa toteuttaa, kun ei ole tarvetta siirtää tekniikkaa ja kaiuttimia.  

Läsnä paikan päällä ollessaan tulkki on selkeämmin osa prosessia kuin etätulkkauksessa. Kun tulkkina välittömästi näin, että tulkkaus oli onnistunut ja että osallistujat ymmärsivät kaikki, mitä kurssipäivänä oli kerrottu, se motivoi jatkamaan.  


Kirjoittaja:

Olga Järvenpää, toisen vuoden asioimistulkkiopiskelija.