Siirry sisältöön

Digillä opin portaille: Tulkki, ole valmis kaikkeen!

Kuvituskuva
Digillä opin portaille -hanke suuntautuu maahanmuuttajataustaisten naisten digitaalisten taitojen edistämiseen suomen kielen oppimisen ohella. Sen lisäksi osallistujat saivat kurssilla opiskelu- ja työllistymisvalmiuksia.

Digillä opin portaille -hankkeessa tulkilla oli merkittävä rooli. Tulkki sekä tulkkasi koulutuksen osallistujille että toimi opettajan avustajana ja miltei asiantuntijana tapauksissa, joissa esimerkiksi pohdittiin kulttuurisidonnaisia käsitteitä. Näin ollen valmistautuminen oppituntien tulkkaukseen oli erityisen tärkeää. Mitenhän se tehtiin?

Yksinkertaisin tapa on pyytää opettajalta etukäteen tulevan tunnin oppimateriaalit. Materiaalien avulla tulkki pystyy valmistautumaan paremmin oppitunnin kulkuun ja keräämään siihen liittyvää sanastoa. Sanastoon tutustuminen on tulkille hyödyksi varsinkin silloin, kun käsitellään jotain erityisalaa, kuten tietotekniikkaa, jossa käytetään erikoissanastoa. Oppitunnin jälkeen tulkki tuhoaa itseltään saamansa materiaalit, koska tulkilla on salassapitovelvollisuus huolimatta siitä, että oppitunti pidettiin julkisena tilaisuutena. Tulkin salassapitovelvollisuus koskee kaikkea toimeksiantoon liittyvää materiaalia. Sen sijaan tulkin itse valmistaman sanaston tulkki saa tallentaa anonymisoituna seuraavien tulkkaustilaisuuksien hyödyksi.

Materiaaleihin tutustuminen etukäteen on tärkeää, jos opettaja on muistanut lähettää materiaalin hyvissä ajoin. Sen lisäksi oman kokemukseni mukaan, vaikka opettaja pyrkii pitämään oppitunnin teemat tietyissä puitteissa, tämä ei aina onnistu. Opiskelijoiden kysymykset voivat johtaa aiheisiin, jotka eivät välttämättä ole tulkille tuttuja.

Pelkkä materiaaleihin tutustuminen ei siis riitä, vaan tulkin tulee valmistautua tilaisuuteen huomattavasti monipuolisemmin ja syvemmin aavistellen keskustelun mahdollisia mutkia. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Yleensä oppitunnin kulun hairahtuminen johtuu kulttuuriemme eroamisesta eli tulkattavien kielten kulttuurien tuntemus on tärkeää.

Hankkeen tulkkina huomasin, että koulutukseen osallistuneet naiset olivat hyvin uteliaita ja halusivat saada mahdollisimman paljon tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, ihmisten arkielämästä, kielestä ja niin edelleen. He vertailivat saamaansa tietoa, esimerkiksi koulutusjärjestelmistä, aiempaan kokemukseensa. Samalla he kertoivat omat tarinansa, jotka erosivat myös toisistaan, jos tai kun ryhmän jäsenet kuuluivat eri sukupolviin.

Tuloksena voi olla, toki aiheeseen liittyvä, mutta hyvin hajanainen keskustelu, koska tiukka puheenaiheiden rajoittaminen on vaikeaa aikuisten opiskelijoiden parissa. Tulkin rooli saattaa helposti muuttua ohjaajan rooliksi, jolloin hän joutuu selittämään suomen oppitunnin käyttäytymissääntöjä. Joka tapauksessa hänen on oltava valmis tulkkaamaan opiskelijoiden kertomuksia Ukrainan edellisestä ja nykyisestä koulutusjärjestelmästä, osata vertailla oppiarvoja ja arvosanoja, tuntea Opetushallituksen toimintaa eri maiden korkeakoulututkintojen rinnastamisen osalta ja ulkomailla suoritetun tutkinnon tunnustamiseen liittyvät ohjeet, ja paljon muuta.

Käytännön vinkit valmistautumiseen

Tulkki ei välttämättä tunne opettajien ja ohjaajien nimiä etukäteen, joten tulkkausta varten olisi hyvä saada heidän nimensä ja kirjoittaa ne ylös muistiin samoin kuin opiskelijoiden nimet. Pöydillä olevat nimilaput eivät aina näkyvillä varsinkin, jos tulkki toimii etänä.

Valmistautuessa kannattaa luoda oma merkintätaulukko sanaston lisäksi. Siihen voi liittää esimerkiksi usein käytettäviä lyhenteitä (kuten hankkeiden, koulutusten, oppilaitosten lyhenteet), joita on paljon varsinkin opetusalan aiheissa, ja niiden merkityksiä. Olisi hyvä pitää ylhäällä aiheeseen kuuluvia sanaliittoja ja vakiintuneita lauseita malleina tulkkauksen helpottamiseksi. Myös sanakirjojen käyttö etätulkkauksen aikana on sallittua tarpeen mukaan.

Jos olet etukäteen varma aiheen moitteettomasta tuntemuksestasi tai jostakin oppilaan kysymästä asiasta, sovi opettajan kanssa siitä, että pystyt vastaamaan tiettyihin kysymyksiin omatoimisesti, mikäli se mahdollistaisi säästämään oppitunnin aikaa. Mikäli käsitellään sellaisia käsitteitä, kun esimerkiksi työharjoittelu, opintopiste tai palkkatuki, tai vastaavia, joihin on hankala löytää sopivia vastineita, tulkki voi kertoa tulkatessaan määritelmän kysymällä lupaa opettajalta tai ohjaajalta. Näistä itsenäisistä selityksistä kannattaa sopia opettajan kanssa etukäteen, joten sekin liittyy tulkkaukseen valmistautumiseen.

Valmistautuminen tilaisuuksiin vaati meiltä etätulkkauksen osaamista, koska tulkit toimivat hankkeessa pääosin etänä. Joskus, kun luokassa oli yhden opettajan vetämänä kaksi eri kieltä puhuvaa ryhmää, jouduimme tulkkaamaan opettajan puhetta vuorotellen. Sekin vaati tiettyä kokemusta ja vuorovaikutusta tulkkien ja opettajan välillä. Yleensä olimme sopineet etukäteen toisen tulkin kanssa tulkkausvuoroista keskenämme ja ilmoittaneet siitä opettajille ja ohjaajille. Hyvin järjestetty videoyhteys ja käyttöön otetut langattomat mikrofonit kuulokkeineen sekä kannettavat kaiuttimet olivat avuksi silloin, kun tietty aihe, huomautus, lause tai selitys koski vain toisen kielen ryhmää.

Meillä, Digillä opin portaille -hankkeen tulkeilla, oli tehokas valmistautumistyökalu käytössä. Nimittäin hankkeen alkuvaiheessa käänsimme projektin esitteet, muut tarpeelliset oppimateriaalit ja sanastot opintoprosessin tueksi. Käännöstehtävien yhteydessä tutustuimme hankkeen verkkosivuihin. Työn ohella saimme ymmärtämyksen kurssien aiheista ja kohderyhmästä sekä hankkeen tavoitteista ja tarkoituksesta, joten hyödynsimme näitä tietoja valmistautumiseen. Sen lisäksi säännölliset kokoukset mahdollistivat tutustumisen hankkeen työryhmän jäseniin ja tulkkeihin sekä yhtenäisistä toimintatavoista sopimisen.


Kirjoittaja

Alexander Ishchenko, asioimistulkkauksen harjoittelija Digillä opin portaille -hankkeessa