Digitaidot ja suomen kieli  -koulutus vahvistaa valmiuksia tulevaan 

Digitaidot ja suomen kieli -koulutuskokonaisuus toteutettiin hankkeessa yhteensä viisi kertaa. Koulutuksen laajuus oli kokonaisuudessaan 45 tuntia ja ryhmämuotoisen koulutuksen lisäksi osallistujille tarjottiin 2 tuntia yksilöohjausta. Koulutukselle kokeiltiin useita eri rytmityksiä aamu- ja iltapäivisin, pidemmillä aikaväleillä ja tiiviimmissä jaksoissa ja kahdesta kerrasta viiteen kertaan viikossa. Aamupäivisin toteutettu koulutus soveltui helpoiten opiskelu- ja työpaikkaa vailla olevien naisten arkeen sekä perheellisten aikatauluun. Viimeisissä koulutuksissa koulutuspäivien kestoa hieman pidennettiin ja koulutusta järjestettiin kolmena päivänä viikossa. Tällä tavoin toteutettu koulutus sitoutti osallistujat jatkamaan koulutuksessa alusta loppuun. Sopivimmiksi päiviksi osallistujien palautteen perusteella osoittautuivat tiistai, keskiviikko ja torstai. Digitaidot ja suomen kieli -koulutuksen mallinnus kokonaisuudessaan on saatavilla hankkeen verkkosivuilla.  

Koulutuksen rakenne ja sisällöt 

Koulutuspäivät rakentuivat kahdesta 1 tunnin ja 15 minuutin mittaisesta opetuksesta ja 30 minuutin mittaisesta tauosta. Opetuksen teemoja olivat digitaidot, suomen kieli ja koulutus- ja uraohjaus. Sisällöt limittyivät keskenään tukien toisiaan. Esimerkiksi työnhakua käsiteltiin suomen kielen opetuksessa tutustumalla työnhakusanastoon ja digitaitojen opetuksessa harjoiteltiin tekstinkäsittelyä ja kuvan liittämistä. Näitä taitoja yhdistettiin tekemällä ansioluettelo.  

Myös tauot olivat tärkeä osa koulutuspäiviä. Puolen tunnin tauko pidettiin noin puolivälissä koulutuspäivää. Tauolla opettajat ja osallistujat istuutuivat yhteisen pöydän ääreen kahville ja pienelle välipalalle. Kahvipöydässä käytiin vapaamuotoista ja ohjattua keskustelua suomen kielellä. Tauon aikana koulutuspäivässä siirryttiin toiseen teemaan, esimerkiksi digitaitojen opetuksesta siirryttiin suomen kielen harjoitteluun. Tämä toi vaihtelua ja mielekkyyttä koulutuspäiviin. 

Koulutuksen sisältöjä oli suunniteltu alustavasti jo hankkeen valmisteluvaiheessa. Digitaitojen opetuksessa käsiteltiin opiskelussa ja työelämässä tarvittavia digitaitoja kuten tekstinkäsittelyä, tiedonhakua ja esitysgrafiikkaa. Taitotaso digitaidoissa oli hyvin vaihtelevaa. Joillekin tekstinkäsittely tarkoitti esimerkiksi ison alkukirjaimen tekemistä, kun taas toiset harjoittelivat erilaisten tekstin muotoilutyökalujen käyttöä. Suomen kielen opetuksessa harjoiteltiin puhumista, kirjoittamista, lukemista ja kuuntelemista. Kieliopissa keskityttiin verbeihin ja sanastoissa opiskelu-, työ- ja digisanojen harjoitteluun. Koulutus- ja uraohjauksessa muun muassa tutustuttiin suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja vahvistettiin työnhakutaitoja. 

Yksilöllistä ohjausta moninaiset taidot, tarpeet ja toiveet huomioiden 

Yksilöohjaukset integroitiin osaksi Digitaidot ja suomen kieli -koulutusta heti ensimmäisestä toteutuksesta lähtien. Yksilöohjauksiin kehitettiin selkeä runko, jota seurattiin kaikkien osallistujien kanssa. Ensimmäisellä ohjauskerralla pohdittiin osallistujan osaamista ja vahvuuksia sekä tutustuttiin alueellisiin palveluihin. Toisella ohjauskerralla tunnistettiin kiinnostuksen kohteita ja kartoitettiin tulevaisuuden suunnitelmia. Yksilöohjaukset toteutettiin pääosin juuri ennen tai jälkeen ryhmämuotoista koulutusta ja ajankohdat sovittiin erikseen osallistujien kanssa. 

Koulutuksen sisältöjä sovellettiin mahdollisuuksien mukaan vastaamaan osallistujien toiveita ja tarpeita vaihtelevat taitotasot huomioiden. Esimerkiksi sosiaalista mediaa voitiin käsitellä useasta eri näkökulmasta. Joissakin koulutuksissa tutustuttiin sosiaaliseen mediaan osana työnhakua ja harjoiteltiin LinkedInin käyttöä ja toisessa koulutuksessa taas tutustuttiin yleisesti erilaisiin sosiaalisen median kanaviin, kuten YouTubeen ja Instagramiin, ja niiden käyttötarkoituksiin. Jokaisessa koulutuksessa osallistujat täyttivät ensimmäisellä koulutuskerralla Oman osaamisen arviointi -kyselyn, johon palattiin koulutuksen lopuksi. Vaihtelevat taitotasot huomioitiin myös varmistamalla, että koulutuksissa oli aina paikalla useampi kuin yksi ohjaaja, jotta jokaiselle oli mahdollista tarjota riittävästi yksilöllistäkin tukea. Tarvittaessa saatavilla oli tulkkausta.  

Kannustava ilmapiiri kannattelee oppimaan 

Ryhmämuotoisessa koulutuksessa paikalla oli useampi opettaja. Kokonaisuudesta vastasi kahden henkilön ydintiimi, joista jompikumpi oli aina paikalla ja he vastasivat koulutuksen käytännön järjestelyistä ja olivat tukena opetuksessa. Tämä toi koulutukseen jatkuvuutta sekä loi rauhallista ja turvallista ilmapiiriä koulutustilanteeseen. Hankkeen asiantuntijat vastasivat sisällöllisestä opetuksesta. Tauon aikana aiheen vaihtuessa myös asiantuntijaopettaja yleensä vaihtui, mutta paikalla ollut ydintiimin henkilö pystyi tuomaan opetukseen jatkuvuutta. Esimerkiksi aamupäivällä harjoiteltuja suomen kielen sanoja tai kielioppia pystyttiin tuomaan osaksi digitaitojen opetusta.  

Positiivista ilmapiiriä vahvisti esimerkiksi toiminnan lähtökohdaksi valittu minäpystyvyyden ja vahvuuksien edistäminen. Tärkeä tekijä koulutuksen ilmapiirin luomisessa olivat yhteiset tauot, joilla oli mahdollisuus informaalimpaan kohtaamiseen. Osallistujilta saatu palaute kertoi kannustavan ilmapiirin merkityksestä koulutuksissa. Palautteissa koulutuksen ilmapiiriä kuvailtiin muun muassa ystävälliseksi, loistavaksi, ja lämpimäksi ja osallistujat kertoivat inspiroituneensa ja saaneensa eväitä tulevaan.  

Kirjoittajat:

Miia Heininen, Katri Huovinen ja Johanna Tepsa, Digillä opin portaille -hanke