Digitaidot ja suomen kieli -koulutuksen mallinnus
Digitaidot ja suomen kieli -koulutus kehitettiin Digillä opin portaille -hankkeessa. Digitaitojen ja suomen kielen lisäksi koulutuksessa tutustuttiin suomalaiseen koulutusjärjestelmään, tunnistettiin omia vahvuuksia ja pohdittiin tulevaisuuden suunnitelmia. Koulutuksessa tavoitteena oli vahvistaa maahanmuuttajataustaisten naisten opiskelu- ja työllistymisvalmiuksia.
Koulutuksen laajuus oli kokonaisuudessaan 45 tuntia ja ryhmämuotoisen koulutuksen lisäksi osallistujille tarjottiin 2 tuntia yksilöohjausta. Koulutuksen viikkoaikataulu ja viikkokohtaiset sisällöt on kuvattu lukujärjestysmuotoisesti. Voit ladata tiedostot omalle koneellesi.
Koulutuksen runko
Miksi koulutusta järjestettiin aamupäivisin kolme kertaa viikossa? Koulutuskokonaisuus toteutettiin hankkeessa viisi kertaa. Koulutukselle kokeiltiin useita eri rytmityksiä aamu- ja iltapäivisin, pidemmillä aikaväleillä ja tiiviimmissä jaksoissa ja kahdesta kerrasta viiteen kertaan viikossa. Aamupäivisin toteutettu koulutus soveltui helpoiten opiskelu- ja työpaikkaa vailla olevien naisten arkeen sekä perheellisten aikatauluihin. Viimeisissä koulutuksissa koulutuspäivien kestoa hieman pidennettiin ja koulutusta järjestettiin kolmena päivänä viikossa. Tällä tavoin toteutettu koulutus sitoutti parhaiten osallistujat jatkamaan koulutuksessa alusta loppuun. Sopivimmiksi päiviksi osoittautuivat tiistai, keskiviikko ja torstai osallistujien palautteen perusteella.
Miten koulutuspäivät rakentuivat? Koulutuspäivät rakentuivat kahdesta 1 tunnin 15 minuutin mittaisesta opetuksesta ja 30 minuutin mittaisesta tauosta. Opetuksen teemoja olivat digitaidot, suomen kieli ja koulutus- ja uraohjaus. Sisällöt limittyivät keskenään tukien toisiaan. Esimerkiksi työnhakua käsiteltiin suomen kielen opetuksessa tutustumalla työnhakusanastoon ja digitaitojen opetuksessa harjoiteltiin tekstinkäsittelyä ja kuvan liittämistä. Näitä taitoja yhdistettiin tekemällä ansioluettelo. Myös tauot olivat tärkeä osa koulutuspäiviä. Puolen tunnin tauko pidettiin noin puolivälissä koulutuspäivää. Tauolla opettajat ja osallistujat istuutuivat yhteisen pöydän ääreen kahville ja pienelle välipalalle. Kahvipöydässä käytiin vapaamuotoista ja ohjattua keskustelua suomen kielellä. Tauon aikana koulutuspäivässä siirryttiin toiseen teemaan, esimerkiksi digitaitojen opetuksesta siirryttiin suomen kielen harjoitteluun. Tämä toi vaihtelua ja mielekkyyttä koulutuspäiviin.
Miten yksilöohjaukset toteutettiin? Yksilöohjaukset integroitiin osaksi Digitaidot ja suomen kieli -koulutusta heti ensimmäisestä toteutuksesta lähtien. Yksilöohjauksiin kehitettiin selkeä runko, jota seurattiin kaikkien osallistujien kanssa. Ensimmäisellä ohjauskerralla pohdittiin osallistujan osaamista ja vahvuuksia sekä tutustuttiin alueellisiin palveluihin. Toisella ohjauskerralla tunnistettiin kiinnostuksen kohteita ja kartoitettiin tulevaisuuden suunnitelmia. Yksilöohjaukset toteutettiin pääosin juuri ennen tai jälkeen ryhmämuotoista koulutusta ja ajankohdat sovittiin erikseen osallistujien kanssa.
Koulutuksen sisällöt
Millaisia sisältöjä koulutuksessa käsiteltiin? Koulutuksen sisältöjä oli suunniteltu alustavasti jo hankkeen valmisteluvaiheessa. Digitaitojen opetuksessa käsiteltiin opiskelussa ja työelämässä tarvittavia digitaitoja kuten tekstinkäsittelyä, tiedonhakua ja esitysgrafiikkaa. Taitotaso digitaidoissa oli hyvin vaihtelevaa. Joillekin tekstinkäsittely tarkoitti esimerkiksi ison alkukirjaimen tekemistä, kun taas toiset harjoittelivat erilaisten tekstinmuotoilutyökalujen käyttöä. Suomen kielen opetuksessa harjoiteltiin puhumista, kirjoittamista, lukemista ja kuuntelemista. Kieliopissa keskityttiin verbeihin ja sanastoissa opiskelu-, työ- ja digisanojen harjoitteluun. Koulutus- ja uraohjauksessa muun muassa tutustuttiin suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja vahvistettiin työnhakutaitoja.
Miten koulutuksessa huomioitiin vaihtelevat taitotasot? Koulutuksen sisältöjä sovellettiin mahdollisuuksien mukaan vastaamaan osallistujien toiveita ja tarpeita vaihtelevat taitotasot huomioiden. Esimerkiksi sosiaalista mediaa voitiin käsitellä useasta eri näkökulmasta. Joissakin koulutuksissa tutustuttiin sosiaaliseen mediaan osana työnhakua ja harjoiteltiin LinkedInin käyttöä ja toisessa koulutuksessa taas tutustuttiin yleisesti erilaisiin sosiaalisen median kanaviin, kuten YouTubeen ja Instagramiin, ja niiden käyttötarkoituksiin. Jokaisessa koulutuksessa osallistujat täyttivät ensimmäisellä koulutuskerralla Oman osaamisen arviointi -kyselyn, johon palattiin koulutuksen lopuksi. Vaihtelevat taitotasot huomioitiin myös varmistamalla, että koulutuksissa oli aina paikalla useampi kuin yksi ohjaaja, jotta jokaiselle oli mahdollista tarjota riittävästi yksilöllistäkin tukea. Tarvittaessa saatavilla oli tulkkausta.
Millaisia materiaaleja koulutuksissa hyödynnettiin? Hankkeessa tuotettiin paljon monikielistä ja selkokielistä materiaalia. Ideat erilaisille materiaaleille kehittyivät vastaamaan osallistujien tarpeita. Kaikissa hankkeessa tuotetuissa materiaaleissa on huomioitu aikuiset kohderyhmänä, ja ne ovat selkokielisiä ja mahdollisuuksien mukaan myös kuvatuettuja ja monikielisiä. Omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden sanoittamiseen kehitettiin Vahvuuskortit ja Minä pidän -kortit. Suomenkielisten fraasien ja vuorovaikutustilanteiden harjoitteluun ideoitiin Keskustelukortit. Suomen kielen harjoitteluun tuotettiin Monikieliset sanastot sanastokorttien muodossa. Sanastoihin koottiin opiskeluun, työelämään ja tietokoneeseen liittyviä sanoja suomeksi, kiinaksi, somaliksi, venäjäksi ja arabiaksi. Suomalainen koulutusjärjestelmä oli osallistujille haastavaa ymmärtää ja avuksi tehtiin Selkeä opas opiskeluun, jossa on tietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, opiskelusta Suomessa ja aktivoivia tehtäviä. Oppaan rinnalla voi hyödyntää kielituettuja tehtäviä, joiden avulla voi harjoitella aiheeseen liittyvää sanastoa. Hankkeen verkkosivuille koottiin myös materiaalipankki, jossa on linkkejä eri sivustoille, joilla voi esimerkiksi harjoitella omaa suomen kielen taitoa itsenäisesti.
Koulutuksen viestintä
Miten koulutuksesta viestittiin osallistujille? Osallistujien tavoittamisessa avainasemassa olivat hankkeen yhteistyökumppanit ja muut verkostot alueella. Koulutuksista käytiin kertomassa erilaisissa kerhoissa ja tilaisuuksissa, jotka oli suunnattu maahanmuuttajataustaisille naisille. Lisäksi hyödynnettiin eri toimijoiden viestintäkanavia, joiden kautta osallistujia oli mahdollista tavoittaa. Kaikkein tehokkaimmaksi markkinointikeinoksi osoittautui osallistujien kohtaaminen kasvokkain ja viestin kantautuminen koulutukseen jo osallistuneilta naisilta heidän tuttavilleen. Koulutuksen aikana osallistujien kanssa viestittiin Whatsapp-sovelluksen kautta. Yhteisessä Whatsapp-ryhmässä muun muassa muistutettiin seuraavista koulutuspäivistä, kiitettiin kuluneesta viikosta sekä jaettiin linkkejä kotitehtäviin ja tunneilla käytettyihin sivustoihin.
Miten koulutuksissa hyödynnettiin monikielisyyttä? Monikielisyys oli avainasemassa koulutuksien järjestämisessä. Hankkeen markkinointi- ja koulutusmateriaalit pyrittiin mahdollisuuksien mukaan kääntämään useille kielille. Koulutuksissa ja yksilöohjauksissa oli mukana tulkki, mikäli tulkkaukselle oli tarvetta.
Miten koulutuksiin luotiin turvallista ja positiivista ilmapiiriä? Ryhmämuotoisessa koulutuksessa paikalla oli useampi opettaja. Kokonaisuudesta vastasi kahden henkilön ydintiimi, joista jompikumpi oli aina paikalla ja he vastasivat koulutuksen käytännön järjestelyistä ja olivat tukena opetuksessa. Tämä toi koulutukseen jatkuvuutta sekä loi rauhallista ja turvallista ilmapiiriä koulutustilanteeseen. Hankkeen asiantuntijat vastasivat sisällöllisestä opetuksesta. Tauon aikana aiheen vaihtuessa myös asiantuntijaopettaja yleensä vaihtui, mutta paikalla ollut ydintiimin henkilö pystyi tuomaan opetukseen jatkuvuutta. Esimerkiksi aamupäivällä harjoiteltuja suomen kielen sanoja tai kielioppia pystyttiin tuomaan osaksi digitaitojen opetusta. Positiivista ilmapiiriä vahvisti esimerkiksi toiminnan lähtökohdaksi valittu minäpystyvyyden ja vahvuuksien edistäminen. Tärkeä tekijä koulutuksen ilmapiirin luomisessa olivat myös yhteiset tauot, joilla oli mahdollisuus informaalimpaan kohtaamiseen.